Designtori 2.9.2012

Kun remontti ei etene, blogi tuntuu yhtä lailla hiljenevän. Tai no, remontti etenee hitaasti, mutta varmasti. Seinien eristysvaiheessa mennään edelleen. Ehkäpä kuitenkin jo ensi viikolla alkaa tapahtua nopeammassa tahdissa. Nyt on kuitenkin hyvää aikaa haaveilla ja shoppailla sisustusjuttuja. Oivallinen tilaisuus siihen on tulevana sunnuntaina Tampereella Designtorilla klo 11-18. Mukana toki muutakin mukavaa kuin sisustusta, mutta ehdottomasti kannattaa vierailla, jos Tampereen seudulla on liikkeellä. Lisätietoa DesignOnTampereen nettisivuilta.

Valaisimia alakertaan

Tällaisia Milan DauSpot 6021 -valaisimia olen metsästänyt alakerran oleskelutilaan jo pitkään. Kyselyä on mennyt mm. Helsingissä sijaitsevaan Highlight -myymälään. Toivottavasti sieltä tulee vastaus pian. Tämän tyyppisiä valaisimia on tullut paikallisissakin rauta- ja sisustuskaupoissa vastaan, mutta niissä ei ole ollut himmennysmahdollisuutta. Tässä valaisimessa sen sijaan se mahdollisuus on. Himmennysmahdollisuus onkin oleskelutilaan tuleville seinälampuille ratkaiseva juttu, sillä niitä varten on jo asennettu himmennyskytkin.

Yrttejä laatikkoon

Muutamana keväänä ovat kaikki puutarhatuotteita myyvät liikkeet yhtäkkiä olleet täynnä toinen toistaan "kekseliäämpiä ja toimivampia" yrttilaatikoita. Osta paketti kotiin ja kokoa sitten itse, sitähän ne tahtoivat sanoa. Itse olisin saattanut sellaiseen jossain vaiheessa sortuakin, mutta onneksi oli mies kaupassa mukana, kun yrttilaatikko tuli puheeksi. Mies katsoi valmiiksi rakennettua mallia kerran ja tuhahti "Tuollaisenhan nyt rakentaa itse hetkessä... ja melkein ilmaiseksi." Selvä, totesin. Ja niinpä mies tarttui tuumasta toimeen ja tehdä pamautti hyvin toimivan yrttilaatikon, joka sai täytteekseen yrttejä sekä salaatteja ja tilliä siemenistä. Mikäs sen mukavampaa, kuin kerätä salaatteihin ja muihin ruokiin kaikki vihreä suoraan omasta maasta.

Minttu kasvaa nopeasti ja rönsyilee, joten se kaipaa monivuotisena yrttinä paljon harvennusta. Taustalla viinisuolaheinä ja timjami.

Oregano on mahtavassa kasvussa.

Yrttilaatikko on toiminut muuten mainiosti, ainoa ongelma ovat olleet naapureiden kissat, jotka varsinkin aluksi kokivat rakennelman hiekkalaatikokseen. Jos ymmärtäisimme kissoja, meiltä ehkä heruisi sympatiaa, mutta valitettavasti olemme koiraihmisiä, joten tällä pihalla kissat saavat huutia, jos tulevat nähdyiksi. Tai oikeastaan ei. Vaikka olisimme kissaihmisiä, epäilen, että yrttilaatikon tai itse asiassa koko pihan käyttö henkilökohtaisena huussina kävisi yli ymmärryksemme.

Yrttilaatikon urinaariongelman ratkaisin väliaikaisesti korkeilla oksilla, joten kissat eivät enää yksinkertaisesti mahdu laatikon koloihin tarpeilleen. Hyvin on toiminut, mutta ehkä tulevaisuudessa laatikko kaipaa tämän asian pohjalta hieman tuotekehittelyä. Vinkkejä otetaan kernaasti vastaan.

Palkkia ja parrua

Nyt on kuulkaa yläkerran remontti edennyt. Liimapuupalkit ovat nätisti katossa ja pilarit tukevat niitä kauniisti. Katto ei romahtanut niskaan ja tuollaisen palkinjärkäleen kanssa tahdon uskoa, ettei romahdakaan. Kun kaikki oli paikallaan, olimme hetken aikaa positiivisessa shokissa. "Mitä tälle kaikelle tilalle tehdään?!" Eiköhän tila ala tuntua remontin tulevissa vaiheissa jo pieneltä, kun pystytetään väliseiniä ja muuta mukavaa. Joten nautimme avaruudesta, kun vielä voimme.

 Palkki yhdellä puolella. Portaat jäävät vasemmalle puolelle.

Tuleva The Master Bedroom yhdeltä...

 ...ja toiselta puolelta. Portaat häämöttävät tuolla edessä.

Alakerran remontista

Alakerta oli ensimmäisenä remontointilistallamme. Remontti aloitettiin kesällä 2010. Tilassa oli ennen kylmät betonilattiat suoraan maata vasten, pannuhuone sekä lähes 60 vuotta vanhat pesutilat ja sauna. Lisäksi löytyi säilytystilaa, jossa on näkyvissä myös talomme alla oleva kallio. Tämä oli varmasti koko tämän talon historian rankin ja uuvuttavin remontti. Kaikki tämän jälkeen tuntuu lähes lastenleikiltä. Remontti aloitettiin purkamalla kaikki vanha, hajottamalla vanhat betonilattiat ja sen jälkeen hartiavoimin talkootyönä muutaman viikon mies ja ahkerat kaverit kaivoivat puoli metriä vanhaa maata pois.

Jos talo sijaitsisi tasaisella hiekkamaalla, kaivuun vielä kestäisi, mutta nyt pienen hiekkakerroksen alta alkoi löytyä isoja kivenlohkareita, joita ei välillä kaksikaan miestä ollut saada liikkeelle. Suuri osa maasta ja kivistä kärrättiin tontillemme sellaiseen osaan, jonne on tarkoitus tulla aikanaan uusi autopaikka. Yksillä tai parhaimmillaan kaksilla kottikärryillä. Päivä toisensa jälkeen. Pelkkää kärräystä. Ei voi muuta kuin hattua nostaa, kiittää ja ylistää tätä urheaa miesjoukkoa, joka otti haasteen vastaan.

Sieltä nousee. Vanhat portaatkin vielä olemassa. Kuva nykyisen oleskelutilan puolelta. Nyt oleskelutila on enemmänkin varasto yläkerran tavaroille, joten siitä sekasorrosta ei ole kuvaa.

Kaivuun jälkeen kivijalkaa vasten laitettiin Finnfoam -eristettä, kaivuu täytettiin salaojaputkilla sekä soralla. Siihen päälle sitten, styroksia ja lattiavalua. Seinät eristettiin SPU:n uretaanieristelevyillä. Sen jälkeen päästiinkin muuraamaan lekaharkoista seiniä.

Saunan eristeet paikoillaan, lekaharkosta seinää päälle.

Uusi sauna ja kylpyhuone ovat tällä hetkellä minimaalisia viilauksia vaille valmiit. Kokonaisuudessaan tiloista hyvin musta-valkoiset. Olemme niihin edelleen erittäin tyytyväisiä. Alakerrassa on myös oleskelutila, joka on hieman enemmän vaiheessa vielä, mutta kuitenkin suht hyvässä kunnossa. Koko tilassa on lattialämmitys, joka tuntuu olevan laattalattialle täysin oikea ratkaisu. Kalliotila on edelleen säilytyskäytössä. Portaita ei tilaan tällä hetkellä ole, mutta toivottavasti tilanne muuttuu samalla, kun yläkerran remontti etenee ja saadaan portaat ylhäältä keskikerroksen kautta alakertaan saakka kerralla.

Kylpyhuone ennen...

...ja jälkeen.

Suihkuseinä ennen ja jälkeen.

 Saunaa, musta-valko-harmaa -linja jatkuu.

Sormipaneelit maalattiin kuultomaalilla harmaiksi ja lauteet mustiksi.

Headsprungin Hemal Patelin suunnittelema Ribbon -naulakko pääsi toimittaamaan pyyhetelineen virkaa.

Sisustushaaveita

Vaikka edellisessä postauksessa painittiin budjettiongelmien kanssa, ei se tietenkään estä haaveilemasta ihanista ja usein kalliistakin sisustusasioista.

Olen siitä onnellisessa asemassa, että tunnen monia Pirkanmaalla ja muuallakin Suomessa sijaitsevien ihanien sisustus- ja designkauppojen omistajia, sisustussuunnittelijoita ja asiaa harrastavia. Nämä ihmiset ovat alallaan todellisia asiantuntijoita, heidän rinnallaan tunnen itseni välillä täysin tietämättömäksi, kun puhutaan sisustuksesta tai designista. Onneksi kuitenkin oma silmä osaa kertoa paljon ja näiden ihmisten kautta olen saanut elämääni monia sellaisia asioita, joiden olemassa olosta en olisi muuten tiennyt mitään. Tämä tekee kodin sisustamisesta ja varsinkin siitä haaveilusta paljon helpompaa.

Parhaita paikkoja Tampereella on ehdottomasti Design Boulevard, joka juuri hetki sitten muutti isompiin tiloihin Hatanpään valtatie 6:een Koskikeskusta vastapäätä. Liikkeen omistajalta olen saanut niin paljon inspiraatiota, ideoita ja ihania tuote-ehdotuksia, että välillä on pää ollut pyörällä. Design Boulevardin valikoimissa on yllättäviä ja hätkähdyttäviä tuotteita sekä muutamia jo klassikoksi muodostuneita tuotteita. Hyvin edustettuna on mm. tanskalainen ja hollantilainen design.

Haaveilen Design Boulevardin valikoimassa useastakin asiasta. Tässä kuitenkin muutama todella oivallinen:

Oskar Zietan Plopp -jakkara sopisi keittiöön tai lastenhuoneeseen.

Tord Boontjen Midsummer -valaisin olisi hyvä vaihtoehto tulevan työpisteen yleisvaloksi muuten linjakkaaseen tilaan. 

Haaveilen myös mm. Ferm Livingin tapeteista, mutten osaa päättää monien ihanien kuosien välillä. Mutta haaveilu jatkuu. Palataan siihen.

Budjettiongelmia

Meillä ei ole pohjatonta rahakaivoa. Valitettavasti. Useimmat kuitenkin tuntuvat kuvittelevan niin. Varsinkin ne, jotka näkevät mahdollisuuden saada "pohjattomasta kaivosta" itselleen osan. Remppamies ehdotti koko yläkerran remontista aivan hullua summaa. Lähes puolta kokonaisbudjetista. Ei onnistu. Jos remonttimiehen palkkaan menisi puolet, niin milläs sitten ostetaan kaikki remontissa tarvittavat materiaalit? Jäisi reiskan tekeminen puolitiehen, kun ei olisi matskua, millä toteuttaa.

Nyt kysytään parista muusta paikasta tarjousta ja jos ei onnistu, sitten tehdään kaikki itse ja talkooavulla. Alun perinkin tarkoitus oli tehdä itse, mutta kun emme ole alan ammattilaisia, sen takia osaan töistä ottaisimme mielellämme osaavan remonttireiskan joko tekemään yksin tai auttamaan meitä.

Omakotitalo näyttää edelleen olevan jonkinlainen statussymboli joidenkin silmissä. Ei se vaan ihmisestä rikasta tee, jos ottaa lainaa ja ostaa sillä rahalla talon. Pankkihan meilläkin suurimman osan omistaa. Ja näin se taitaa olla myös suurimmalla osalla talon hankkineista. Joten talon remontoimisen kanssa on sitten koitettava luovia parhaansa mukaan joko lisälainan tai säästöjen turvin. Katsotaan, kuinka tässä käy.

Yläkerran purku

Ennen putsausta koko komeus oli purun vallassa. Purun lisäksi teimme löytöjä. Sanomalehtiä, aikakauslehtiä, keksipaketteja, tupakannatsoja, reikäisiä vaatteita, korsetti yms. Jännä, millä kaikella sitä ennen taloja ollaankin eristetty.

Putsauksen jälkeen ei tarvitse ottaa kuin poikkipuut pois. Tästä on helppo jatkaa.

Kuvan tukipuut saavat suurelta osin lähteä kokonaan. Tilalle tulee kunnollinen liimapuupalkki katonraajan, joka todennäköisesti jää näkyviin.

Samoin nämä tukipuut lähtevät.

Vertailun vuoksi kuvaa pönttöuunista. Aiemmassa postauksessa näkyy kuva purun alkuvaiheista, nyt on paljon avarampaa.

Entisen vessan paikalla on enää viemäri. On kuitenkin ok-kunnossa, joten uusi wc/kylpyhuone tulee tälle samalle paikalle. Tosin paljon isompana. Ja se sisältää paljon säilytystilaa purkeille, purnukoille ja kaikelle muulle tuiki tärkeälle.

Voitto väsytystaistelussa

Kävi juuri niin kuin uumoilinkin. Mies sai miettiä ja makustella yläkerran katon korottamista ja kattotuolien jättämistä näkyviin. Ja kummasti alkoi lämmetä ajatukselle. Viime viikon lopulla meillä kävi remppamies, joka tulee apuun, kun yläkerran remontti todenteolla alkaa. Häneltä saatiin vahvistus kattokysymykseen. Sieltä tuli kuin liukuhihnalta ratkaisut kaikkiin kysymyksiin ja meitä arveluttaviin asioihin. Aina välillä todellakin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen, sillä he kuitenkin tietävät paremmin kuin me tavalliset tallaajat.

Katse puutarhaan!

Yksi suuri syy tämän talon ostoon silloin pari vuotta sitten oli (itse talon lisäksi, tietysti) aivan mahtava iso, oma tontti. Kokoa tontilla on reilut 1900 neliötä, joten siinä riittää tekemistä useammaksi vuodeksi vaikka kuinka alan ammattilainen toinen asujista olisikin. Tontilta löytyy paljon vanhoja omena- ja luumupuita, pari kirsikkaa, hurmaava ja kukkiessaan tuoksuva jasmikeaidanne, monta rehottavaa perennapenkkiä sekä paljon muuta.

Luumupuu kukassa toukokuussa.

Perennapenkit ovat sinänsä ihan ok ja tarkoitus onkin säilyttää niistä suurin osa ja muokata mieleseksemme. Entisten asukkaiden kasvivalintoja en vain voi täysin käsittää. Onko pakko tunkea samaan penkkiin kaikkia päävärejä, jotta saadaan aikaiseksi mahdollisimman räikeä penkki? Ei valitettavasti miellytä omaa silmääni.

Pikkutalvio (Vinca minor) on vallannut paljon alaa monessa perennapenkissä, mutta paljon siitä saa myös jäädä.

Tonti sijaitsee kallion päällä ja talon takapiha kumpuilee ihanasti alaspäin. Etupuolella upeaa kalliota on näkyvissä laajalti. Se saa jäädä ja sitä vain korostetaan. Suuret suunnitelmat on pihan ja puutarhan suhteen, mutta maltilla mennään sen kanssa.

Väsytystaistelu

Olen huomannut, että monet asiat menevät parhaiten miehelleni jakeluun, jos ensin esitän jonkin idean ja annan hänen esittää ensimmäisen mielipiteensä, joka yleensä on ei. Parin päivän kuluttua otan asian uudelleen esille ja tunnustelen, mitä mieltä hän sillä hetkellä on ideasta. Näin jatketaan niin kauan, kunnes joko mies suostuu tai alkaa pitää ideaa omana keksintönään. Tämä taitaa toimia myös päinvastoin eli mies taitaa toteuttaa samaa taktiikkaa myös minuun.

Meillä on yläkerran purkamisen edetessä noussut pintaan yhden- jos toisenlaisia ideoita milloin mistäkin. Yleisimpinä tietenkin mm. miten huonejako tehdään, mihin laitetaan väliseiniä, tuleeko wc entiselle paikalleen, mutta suurempana vai jonnekin muualle, millaiset portaat tulee jne. jne.
Nyt kuitenkin olemme vääntäneet kättä yhdestä asiasta muita enemmän. Se on nimittäin tilan avartaminen myös ylöspäin, niin ettei katto tulisikaan samalle korkeudelle kuin ennen vaan jatkuisi ylöspäin. Ei tietenkään ihan harjakorkeuteen saakka, mutta niin, että vanhat kattotuolit saisivat jäädä osittain näkyviin.

Vaakatasossa menevät parrut jäisivät näkyviin.

Tässä on nyt menossa väsytystaistelu. Mies nimittäin teilasi idean ensimmäisellä kerralla täysin mahdottomana. Seuraavalla kerralla oli hieman positiivisempi, mutta vastahakoinen ja näin ollaan nyt jatkettu tähän päivään saakka. Kyllä mies hiljalleen alkaa taipua. Ainoa, mikä häntä huolestuttaa, on se, minne saamme sitten ilmastointiputket mahtumaan. Tarkoitus on asentaa nyt yläkerran remontointivaiheessa koneellinen ilmastointi ensin yläkertaan, jota sitten jatketaan myös läpi koko talon remontoimattomaan keskikerrokseen ja jo aiemmin rempattuun alakertaan. Mutta ans kattoo nyt, kuinka käy tuon katon korottamisen kanssa.

Yläkerran putsaus

Purkuhommat aloitettiin yläkerrassa toukokuussa. Nyt on kaikki purettu ja eilen kävi imuauto ja kaksi raavasta miestä tekemässä sen, mitä pitikin. Nyt ovat purukasat poissa ja näkyvissä on vain lankkuja ja parrunpätkiä. Meillä otetaan käyttöön vanhat "kissanvintit", jotka aiemmin olivat kylmää tilaa ja säilytyskäytössä. Saadaan tilasta avarampi ja isompi, en malta odottaa!

Pieni video imutuksesta. Heiluvaa ja huonolaatuista puhelimen kuvaa, mutta antaa käsityksen.

Ennen purkuhommien aloittamista yläkerrassa oli työhuone, makuuhuone, wc, jossa ei mahtumaan kääntynyt ja sitä säilytystilaa kissanvinteillä. Talo on rakennettu 1952, mutta yläkerta on rempattu kuosiin joskus 60-luvulla. Sen takia siellä oli kamalaa muovimattoa, myrkynvihreitä seiniä ja wc mikäpä muukaan kuin kummallisen oranssin ja vaaleanpunaisen sekoitus. Ihana pönttöuuni löytyy ja se onkin melkein ainoa asia, joka ulkokuorten lisäksi tässä remontissa säästetään.

Kuva vanhasta yläkerrasta portaikon päästä. Etummaisesta ovesta oli käynti kissanvintille, seuraava ovi johti miniatyyriseen vessaan. Värit ovat melkoisen synkät.

Purkamisen ensivaiheita. 

Lisää kuvia purkamisen edistymisestä pian.

Alku

Mitä muut edellä, sitä ilmeisesti minäkin perässä. Päätin vihdoin perustaa blogin. Nykyisessä kodissamme olemme asuneet jo joulukuusta 2009, mutta syystä tai toisesta en ole blogia aiemmin pystyttänyt.

Tästä se nyt kuitenkin lähtee. Tällä hetkellä rintamamiestalossamme on menossa yläkerran remontti, siitä lisää piakkoin. Tarkoitus on pitää itselleni kirjaa, mitä on tullut tehtyä ja toki jakaa vinkkejä ja kokemuksia niin monen samassa tilanteessa seikkailevan kanssa. Tervetuloa mukaan!